Rasteristereofotogrammetria on käyttökelpoinen tapa mitata kohteiden epäsäännöllisiä pintoja. Videotekniikan kehittyessä, laskenta-algoritmien kehittyessä ja tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvaessa mittaukset nopeutuvat ja tarkkuudet paranevat (viite 2, Frobin, Hierholzer, 1991). Kalibrionnissa voidaan saavuttaa samanlaisia tarkkuuksia kuin perinteisessä lyhyen etäisyyden fotogrammetriassa (viite 5, Hierholzer, 1994).