- kartoituksen vaatima fotogrammetrinen mittaustarkkuus
- kuvajonojen edullisin sijainti
- kuvaukselle asetettavat tekniset vaatimukset (pituus- ja sivupeitot sekä reunavarat)
-
käytettävissä on laajakulmakamera (
= 150 mm) - kuvakoko on 23 cm x 23 cm.
).
Suunnitelma esitetään peitepiirroksena 1, johon merkitään kuvausjonojen keskiviivat, kuvanottopaikat, kuvausjonojen reunat sekä kartoitettavan alueen rajat. Lisäksi merkitään kuvausta varten alueen nimi, lentokorkeus, kuvausmittakaava, kameran tiedot, pituus- ja sivupeittoprosentti sekä jonojen ja kuvien lukumäärät. Viimeisellä sivulla on esimerkki kuvaussuunnitelmakartasta.
Kohdassa 4. on luku 3 "Ilmakuvauksen suorittaminen" Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen seuran julkaisusta 1/1995 "Suositukset Suomessa tehtävälle mittaus- ja kartoitusilmakuvaukselle". Ko. julkaisu löytyy myös www-sivulta http://foto.hut.fi/seura/julkaisut/erillisjulkaisu1_1995/teksti.html.
Tässä harjoituksessa tukipisteiksi valitaan kartalla näkyvät kolmio- ja korkeuspisteet sekä lisäksi fotogrammetrisesti tihennettävät pisteet siten, että em. kriteeri pisteiden sijainnista mallilla saavutetaan. Jälkimmäisiksi pisteiksi valitaan selvästi erottuvia luonnollisia kohteita (rakennusten harjat, ojien risteykset jne.) tai signaloituja pisteitä (rajapyykit).
Peitepiirroksessa 2 esitetään suunnitelman 1 mukaisten mallien sijainti sekä tukipisteet malleittain. Lisäksi peitepiirrokseen merkitään alueen pinta-ala (ha), mallien lukumäärä, yhdeltä mallilta keskimäärin kartoitettava ala (ha/malli) sekä mitattavien tukipisteiden lukumäärä.
Allaolevassa kaaviokuvassa on esitetty ilmakuvauslennon geometria tasaisen
maaston tapauksessa. Lisäksi kuvassa on esitetty taso- ja korkeustukipisteiden
sijoittelu stereomallilla.
(Kuvan pohja otettu kirjasta Albertz & Kreiling, Photogrammetric
Guide).
2. Kuvaussuunnitelman tekeminen
- Valitse mittausluokan (luokka 2) ja kartan mittakaavan puolesta pienin
kuvausmittakaava .
- Laske kuvasivu maastossa
. - Laske lentokorkeus
. - Laske kuvausjonojen välimatka
. - Laske reunavara. Huom! Reunavara lisätään alueen molemmille reunoille.
- Valitse kuvaussuunta alueen muodon mukaan, ts. se pääilmansuunnista, jossa alueen pituus ääripisteestä ääripisteeseen pääilmansuunnassa mitattuna, on pidempi. Alueen leveys on se kapeampi.
- Laske kuvattavan alueen leveys,
= alueen mitattu leveys (se kapeampi) + 2*reunavara. - Laske jonojen lukumäärä
(alin kaava). - Jos on hieman
(noin 0.1) alle jonkin kokonaisluvun, siirry kohtaan 11 muutoin kohtaan
10.
- Pyöristä n ylöspäin kokonaisluvuksi.
- Laske uusi sijoittamalla kaavaan 7 (toiseksi alin rivi/kaava) a:n paikalle
ja pyöristetty ja ratkaise kaavasta uusi
( on tällöin
kahdessa paikassa yhtälöä). - Laske uusi kuvausmittakaava, lentokorkeus, jonojen välimatka ja reunavara
sekä .
- Laske kuvakanta
. - Voit tarkistuttaa laskut ennen piirtämisen aloittamista assistentilla.
- Aloita piirtäminen.
(Lähde: Kuvausmittakaavat[Kaavoitusmittausohjeet_2003], pdf-dokumentin sivulla 21 oleva taulukko, tulostetussa dokumentissa sivunumero 18)
Jonon 1. ja viimeisen kuvan ulommainen reuna sijaitsee n. kannan verran kuvattavan alueen ulkopuolella. Ts. 2. ja toiseksi viimeisen kuvan keskipiste sijaitsee alueen reunakohdalla.
PALAUTETTAVA:
- peitepiirros 1
- peitepiirros 2
- kartta
- laskelmat
3. Kuvauksen suunnittelukaavoja
= kameran polttoväli
(= kameravakio 
)
= lentokorkeus
= mittakaavaluku
= pituuspeitto (%)
(tässä harjoituksessa 60) 
= sivupeitto
(%) (tässä harjoituksessa 30)
- Kuvasivu maastossa
- Kuvausmittakaava:
- Lentokorkeus
- Kuvausjonojen välimatka
- Kuvanottopaikkojen välimatka (kuvakanta)
- Reunavara
- 10 % lentokorkeudesta + 1 cm kuvausmittakaavassa
- lisätään alueen kummallekin reunalle
- Tarvittavien jonojen lukumäärä
- kuvattavan alueen leveys = mitattu leveys + 2 * reunavara
- jonojen määrä (n) = s +a +a + a + ... +a = L
4. Ilmakuvaussuositus
(Luku 3. julkaisusta: Suositukset Suomessa tehtävälle mittaus- ja kartoitusilmakuvaukselle, Fotogrammetrian ja Kaukokartoituksen Seura, julkaisu 1/1995.)3. Ilmakuvauksen suorittaminen
Ilmakuvaus suoritetaan aina kuvaussuunnitelman mukaisesti. Kuvaussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kuvaustarkoituksen vaatimukset sekä olosuhteet.3.1 Lentokorkeus ja -suunta
Lentokorkeus valitaan siten, että toimeksiannon edellyttämä kuvausmittakaava toteutuu käytettäessä tehtävään valittua kameraa.Kuvausjonot suunnitellaan fotogrammetrinen mittaustehtävä, lentotekniset vaatimukset ja hankkeen taloudelliset tekijät huomioon ottaen. Blokkimaiset alueet kuvataan ensisijaisesti itä-länsisuuntaisin jonoin, ellei mittausalueen muoto tai tyyppi (esim. katuverkon tai tien suunta) edellytä muunlaista kuvaussuuntaa.
Kuvauksen laitimmaisten lentojonojen on ylitettävä mittausalueen reuna ulkopuoliset lähtöpisteet mukaan lukien vähintään 10 % * lentokorkeus + 1 cm kuvamittakaavassa. Tarkoissa fotogrammetrisissa mittauksissa blokin reunimmaisten jonojen kuvien on ulotuttava n. 60 % varsinaisen mittausalueen ulkopuolelle.
Kuvausjonojen päissä kuvauksen tulee yltää vähintään yhden kuvakannan verran mittausalueen ulkopuolelle. Tarkoissa fotogrammetrisissa mittauksissa jonojen päissä olevien kuvien on sijaittava kokonaisuudessaan varsinaisen mittausalueen ulkopuolella.
Kuvauksesta laaditaan kuvaussuunnitelmakartta, jonka avulla varmistetaan, että tehtävän fotogrammetriset vaatimukset täyttyvät. Liitteessä 1 on esimerkki kuvaussuunnitelmakartasta, josta selviävät käytettävät merkinnät.
3.2 Lento-olosuhteet
Auringon korkeuskulman tulee olla kuvaushetkellä vähintään 33 astetta. Mikäli lehden puuhuntulo tai jokin muu erityinen syy uhkaa aiheuttaa fotogrammetrisille mittaustehtäville suuria ongelmia, tilaaja ja kuvaaja voivat sopia muusta raja-arvosta. Tällöin on suositeltavaa käyttää riittävän loivaa filmiä.Näkyvyyden tulee olla hyvä. Kuvausalueella ei saa olla kuvaushetkellä pilviä, pilven varjoja, savua yms. Mikäli kuvaustehtävä sallii poikkeuksia, niistä on sovittava etukäteen tilaajan ja kuvaajan kesken. Esimerkiksi pilviä yms. voidaan sallia vesialueella, jos siellä ei suoriteta fotogrammetrista mittausta. Kuvausta ei tulisi suorittaa pilvipeitteen alapuolelta.
3.3 Kuvaustoleranssit
Toteutuneen kuvauskorkeuden suurin sallittu poikkeama lentokorkeuden nimellisarvosta on ±5 %.Toteutuneen kuvausjonon suurin sallittu poikkeama suunnitellulta jonolta on ±10 % lentokorkeuden nimellisarvosta.
Täsmäkuvauksissa kuvanottopaikan tasosijainnin suurin sallittu poikkeama suunnitellulta kuvanottopaikalta on ±10 % lentokorkeuden nimellisarvosta.
Pituuspeiton tulee olla 60 % ±5 % ja poikkeustapauksissa 80 % ±5 %.
Sivupeitto on normaalisti 30 % ±15 % ja tarkoissa fotogrammetrisissa mittauksissa 60 % ±15 %.
Lentojonojen suunta ei saa poiketa suunnitelmasta yli 5 goonia.
Kuvien välinen sorto, kun mitataan peräkkäisten kuvien kulmareunamerkkien määrittämien janojen etäisyys, ei saa ylittää 1 cm kuvamittakaavassa.
Kuvien pituus- ja poikittaiskallistus ei saa ylittää 4 goonia. Poikkeustapauksissa, jolloin mittaukset on mahdollista suorittaa voimakkaammin kallistuneilta kuvilta eikä kyse ole tarkasta fotogrammetrisesta mittauksesta, voidaan sallia 5 goonin kallistus. Käytännön syistä kallistukset tarkastetaan tilastollisin menetelmin (SFS 4760) keskinäisestä orientoinnista saatavista kuvien kallistuseroista, käyttäen kallistuserojen ala- (L) ja ylärajoina (U) arvoja L = -8 goonia ja U = 8 goonia. Em. poikkeustapauksissa vastaavasti L = -10 goonia ja U = 10 goonia.
3.4 Kuvausten uusiminen ja täydentäminen
Kuvaus tulee uusia joko kokonaan tai niiltä osin kuinKuvaus tulee uusia kokonaan, kun
- kuvilla esiintyy mittaustehtävää selvästi haittaavia pilviä tai pilven varjoja,
- originaalifilmissä on haitallinen määrä vikoja (ks. kohta 4.4),
- kuvaus ei täytä pituus- ja sivupeitoille, lentokorkeudelle, kuvanottopaikoille, lentojonojen suunnalle ja sortumalle asetettuja vaatimuksia (ks. kohta 3.3),
- kuvien valokuvauksellinen kuvanlaatu ei täytä kohdassa 4.6 esitettyjä vaatimuksia.
Kuvaajan tulee suorittaa kuvauksen tarkistaminen mahdollisimman nopeasti kuvauksen suorittamisen jälkeen, jotta kuvauksen uusiminen olisi mahdollista suorittaa saman kuvauskauden aikana.
- tilastollisen laatutestin (ks. luku 7) tulos on densiteetin osalta hylkäävä,
- sisäisen orientoinnin jäännösvirheiden, keskinäisen orientoinnin jäännösvirheiden tai kuvakallistuksen arvojen tilastollisen laatutestin (ks. luku 7) tulos on hylkäävä.
Kuvausta tulee täydentää, mikäli kuvausjonot ovat jääneet vajaiksi tai muusta syystä stereopeitto ei täytä määritettyä kuvausaluetta kattavasti.
Kuvauksen uusiminen ja täydentäminen on suoritettava siten, että uusista kuvista voidaan stereomalleittain todeta uusintakuvaukseen johtanut ongelma poistuneeksi. Uusittujen kuvien on stereomalleittain sovittava alkuperäiseen kuvaukseen siten, että kuvauksen tarkoitus toteutuu.