3-D KARTTA - maastotietokanta, ympäristömallit, kaupunki- ja tilamallit
Maanmittaustieteiden päivät 23.-24.11.1995
Maanmittaustieteiden Seuran julkaisu n:o 32 (1995)
ESIPUHE
Henrik Haggrén
Maanmittaustieteiden päivien esitelmät on tällä kertaa valittu kolmiulotteisen kartoituksen aihepiiristä. Päivien työnimenä on ollut "3-D KARTTA". Esitelmien aiheet on valittu digitaalisen fotogrammetrian sovelluksista. Esimerkit pyrkivät kattamaan kartoitus- ja mittaustoimen tarpeet laajasti maastotietokannan ajantasaistamisesta kolmiulotteisten kaupunki- ja tilamallien käyttöön ja tuottamiseen.
Fotogrammetrisen kartoitusprosessin digitalisointi alkoi maassamme 1970-luvulla kartasta ja etenee vääjäämättä yhä lähemmäs kartan kohdetta, ympäristöä ja sen rakenteita. Kun 1980-luvulla digitalisoitiin analogiakojeita ja korvattiin ne vähitellen analyyttisillä plottereilla, nyt ollaan vaiheessa, jossa digitoidaan ilmakuvia ja kuvia ryhdytään tulkitsemaan digitaalisilla kuvatyöasemilla. Perinteisestä kalustosta tuntuu jäävän jäljelle vain ilmakuvakamera, eikä aina sekään. Mitä lähemmäs maan pintaa tullaan, sitä todennäköisemmin tiedot kerätään kohteesta videokuvin - ja digitoinnin ensisijaiseksi kohteeksi tuleekin ympäristö ja sen tilat.
Esitelmät on jaettu neljään osa-alueeseen: Maastokarttojen tuotantotoiminta, 3-D mallien tiedonhankinta, ympäristö- ja tilamallit sovelluksissa, sekä 3-D tietohuolto. Haluaisinkin tuoda alkuun esille joitakin niistä ajatuksista, joilla näiden päivien esitelmien aiheisiin ollaan päädytty:
- Maastokarttojen tuotantotoiminta. Valtakunnallinen kartoitustoimi on muuttunut 1990-luvulla luonteeltaan peruskartoituksesta maastotietokannan luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Tiedot luokitellaan maastotietojärjestelmälle yhtenäisten kohde- ja laatumallien mukaan. Meneillään olevan ajantasaistuksen vaihe valmistuu vuoteen 2000 mennessä. Tämä on mahdollista vain digitaalisen fotogrammetrian tehokkaalla hyväksikäytöllä ja sen myötä ajantasallapidon osittaisella automatisoinnilla.
- 3-D mallien tiedonhankinta. Ympäristömme digitointi on muuttunut 2-D kartanteosta 3-D mallien tuotannoksi. Kun korkeusmalliin liitetään rakennukset, ortokuvat voidaan oikaista oikein. Kun kaupunkimalleihin liitetään ortokuvina rakennusten julkisivut, voidaan tuottaa ilmikuvaltaan todellisia perspektiivikuvia. Mallit eivät rajoitu yksin julkisivuihin vaan käsittävät myös kiinteistön sisätiloja, tuotantovälineitä ja irtaimistoa esittävät
tila- ja tuotemallit. Erilaisten 3-D kohteiden digitointi ei voi perustua enään yksinomaan yksittäisten valokuvien tai kuvablokkien varaan. Videokuvien ja ja jatkuvien videokuvasekvenssien sisältämä tieto on sekä määrältään että kattavuudeltaan ylivertainen valokuviin nähden. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää uusien ja ennakkoluulottomien työtapojen kehittämistä kohteita kuvattaessa ja kuvilta kohteita tulkittaessa.
- Ympäristö- ja tilamallit sovelluksissa. Kartan käyttäjäkunta on uusiutunut 1990-luvulla nopeammin kuin mihin me kartantuotannon taitajat olemme kyenneet vastaamaan. Tällä hetkellä kysyntä näyttää epätoivoisesti törmäävän - eikä yksin Suomessa - lähes olemattoman 3-D karttatiedon tarjontaan kaupunkialueilta. Hyvinä esimerkkeinä tätä kysyntää lisäävistä tahoista käyvät sekä matkapuhelinverkkojen suunnittelijat että virtuaalitekniikoiden käyttäjät.
- 3-D tietohuolto. Tietohuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen riippuu puheena olevan tiedon paikallisuudesta. Paikkatietotekniikkaa sovelletaan valtakunnan, kunnan ja nyttemmin myös kiinteistöjen tietohuoltoon. Tila-, tehdas- ja tuotemallit tuotetaan CAD-tekniikoin. Oleellista tässä johdateltavassa kysymyksenasettelussa ei välttämättä ole se, mitä tekniikkaa käytetään, vaan se, miten tietohuolto olisi järjestettävissä. Olisiko se? Miten? Ja onko se tarpeen? Tästä on hyvä keskustella päivien aikana.
Näillä ajatuksilla evästän teidät kuuntelemaan esitelmiämme. Muistakaa, että esitelmien pitäjät ovat kaikki oman alansa parhaita asiantuntijoita: kartan käyttäjiä ja tuottajia, kehittäjiä ja tutkijoita. Käyttäkää tilaisuus hyväksenne. Iltatilaisuudessa on mahdollisuus tutustua myös alan korkeakouluopetukseen ja tutkimuksen sekä digitaalisen fotogrammetrian tuotteisiin.
Toivotan Maanmittaustieteiden Seura ry:n ja Maanmittausinsinöörien Liitto ry:n puolesta hyviä maanmittaustieteiden päiviä kaikille osallistujille. Samalla kiitän myös kaikkia esitelmän pitäjiä ja päivien järjestelyihin osallistuneita.
Otaniemessä, 6. päivänä marraskuuta, 1995
Henrik Haggrén
Puheenjohtaja,
Maanmittaustieteiden Seura ry.