next up previous
Next: About this document

``Fotorealismi 3-D videodigitoinnissa'' -projektin johtoryhmän 2. kokous

TKK Fotogrammetrian ja kaukok. lab. PÖYTÄKIRJA 25.10.96

  1. Kokouksen avaus
    Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Henrik Haggrén. Haggrén avasi kokouksen.

  2. Kokouksen työjärjestys
    Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Edellisen kokouksen pöytäkirjasta ei ollut kommentoitavaa.

  3. Projektin tekninen tilanne
    Mattila, Jokinen ja Pöntinen esittelivät osatehtävien 1-4 tilanteen. Yksityiskohtainen selonteko löytyy väliraportista II. Keskusteluissa tuli lisäksi esille seuraavaa.

    Jos suuren kuvajoukon keskinäiset orientaatiot pystytään myös käytännössä laskemaan äärellisessä ajassa, menettelylle on piankin löydettävissä sovelluskohteita, esim. putkistojen seurannassa. Käänteisessä mallinnuksessa tarvittavat oliot (esim. tuoli) voidaan ottaa kirjastohakemistosta eikä tarvitse ryhtyä erikseen mittaamaan epämääräisten olioiden geometriaa. Rautalankamallin luonnin osalta todettiin, että todellisissa rakennuksissa on usein toisen asteen pintoja, jolloin profiilikarttojen segmentoinnissa tulisi pinnan normaalin sijaan tarkastella esim. pinnan kaarevuutta. Toisaalta WorldToolKit:n oliot muodostuvat pelkästään tasoista, joten segmentointi tasoihin on toistaiseksi perusteltua. Videodigitoimalla mitattujen rautalankamallien esittäminen WorldToolKit:ssä kangerteli, koska ohjelma vaatii, että kaikki nurkkapisteet ovat tarkalleen samassa tasossa. Ongelma oli toistaiseksi ratkaistu kolmioimalla havainnot. Tekstuurin liittämistä oli testattu tropic-tölkin ja mallinuken tapauksissa.

    TargetJR:n osalta todettiin oltavan osittain riippuvaisia General Electric:n toimista. Tällä hetkellä odotetaan vierailukutsua GE:in ohjelmiston koulutukseen. Sovellusesimerkkien osalta Haggrén mainitsi Instrumentointi Oy:n, jonka kanssa on jätetty yhteinen hakemus simulointiympäristöihin liittyen.

    Mattila demonstroi tietokoneen ääressä käänteistä mallinnusta. Ensiksi nähtiin huoneen geometrisen mallin täydentäminen ovella ja toiseksi vastinpisteiden mittaus blokkitasoitusta varten.

  4. Projektin taloudellinen tilanne
    Laiho esitteli taloustilanteen. Syntyneet kustannukset olivat tasapainossa saavutettujen tulosten ja tehdyn työn kanssa.

  5. Laboratorion teknologiastrategia
    Haggrén esitteli strategiasuunnitelman. Luonnos on pöytäkirjan liitteenä poissaolijoille. Salmelin piti strategiaa hyvänä lähtökohtana, mutta kaipasi seuraavia tarkennuksia/lisäyksiä.

    Erityisosaamisen kohdalla tulisi identifioida potentiaalinen yhteistyökumppani, jolloin sitä päästään suoraan etsimään. Teknologiseen identifioitumiseen Salmelin lisäisi laboratoriomme laaja-alaisen ymmärryksen teollisuussovelluksista, mikä muilta tutkimusryhmiltä puuttuu. Skenaarioon tulisi lisätä, miten haluamme laboratoriona kehittyä, kuinka paljon haluamme vuosittain uusia opiskelijoita, kuinka paljon tutkintoja aiomme tuottaa ja kannustammeko valmistuvia DI:ä yrittäjiksi, joiden kanssa voisi sitten tehdä yhteistyötä. Matemaattisesti orientoitunutta osaamistamme tulisi markkinoida ja luoda tämänhetkistä parempi imago niin TKK:n muiden laboratorioiden kuin ulkopuolistenkin silmissä. Laboratoriomme harjoittama perustutkimus on perusteltua. Yhteistyötä tulisi harkita Ojan ja Lampisen laboratorioiden kanssa. Erityisesti Salmelin kehotti hakemaan rahoitusta perustutkimukseen EU:n IT-ohjelman Long Term Research'n kautta. Kaavakkeet löytyvät Webistä ja hakea voi jatkuvasti (seuraava deadline 15.12.). Hakemukseen tarvitaan partneri toisesta EU-maasta, esim. Oxford tai Inria. Strategiasuunnitelman koulutuksen kohdassa on tärkeätä turvata jälkikasvu.

  6. Seuraavan suoritusjakson tehtävät
    Teknologiastrategiaa tarkennetaan ja siihen palataan seuraavassa kokouksessa. Projektin teknisten tehtävien osalta edetään projektisuunnitelman mukaisesti. Käänteisessä mallinnuksessa tehdään blokkitasoitus valmiiksi ja tila- ja kohdemallien yhdistämisessä hyödynnetään Koistisen diplomityönä tekemää tiedonsiirtorajapintaa. Lisäksi Mattila kirjoittaa omaa diplomityötään. Osamallien yhdistämisessä tarkennetaan rautalankamallia liittämällä malliin lisää havaintoja eri suunnista mitatuista kartoista (erityisesti talojen seinistä). Fotorealistisuudessa automatisoidaan tekstuurin liittämistä kohteen pinnalle. Lisäksi tutkitaan harmaasävyjen suoraa havainnointia profiloinnin yhteydessä: ensimmäisellä skannauksella geometria, toisella harmaasävyt niistä pikseleistä, joista juova ensimmäisellä kerralla havaittiin. Pirhonen vierailee General Electric:ssa perehtymässä TargetJR:n käyttöön. TargetJR:n täydentäminen aloitetaan. Projektin jatkohakemus toiselle projektivuodelle (1.3.-30.9.97) laaditaan ja jätetään TEKESiin lähiaikoina.

  7. Muut asiat
    Projektin yhteyshenkilöksi TEKESissä ja TEKESin edustajaksi projektin johtoryhmässä tulee ensi vuoden alusta Oiva Knuuttila Salmelinin siirtyessä TEKESin Los Angelesin toimistoon.

  8. Seuraavan kokouksen aika ja paikka
    Seuraava kokous pidetään 14.2.1997 klo 9.00 TKK:ssa.

  9. Kokouksen päättäminen
    Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.30.





next up previous
Next: About this document



Olli T Jokinen
Mon Oct 28 12:55:16 EET 1996